Euroviisujen yleisöäänet ja raatien pisteet
Euroviisujen yleisöäänet tuovat noin puolet finaalin pisteistä, ja loput antavat kansalliset raadit. Raadit ja katsojat valitsevat usein eri ykkösen, mikä tekee voittajan ennustamisesta vaikeaa.

Näin finaalin pisteet syntyvät
- Raati. Jokaisen maan seitsemänjäseninen raati, jossa on vähintään kaksi 18-25-vuotiasta, antaa kymmenelle kappaleelle 12, 10, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1 pistettä.
- Yleisö. Katsojien äänistä muodostuu maan toinen, samanlainen pistesarja. Oman maan kappaletta ei voi äänestää.
- Muu maailma. Kilpailun ulkopuolisten maiden verkkoäänet niputetaan vuodesta 2023 alkaen yhdeksi pistesarjaksi, jolla on yhden osallistujamaan paino.
- Julkistus. Raatien pisteet luetaan maittain, ja ääneen sanotaan vain 12 pistettä. Yleisöpisteet lasketaan yhteen ja julkistetaan raatitulosten käänteisessä järjestyksessä.
- Summa. Kunkin maan raati ja yleisö jakavat kumpikin 58 pistettä, ja kappaleen lopputulos on kaikkien saatujen pisteiden summa.
Raadit ja yleisö
Euroviisujen äänestys perustui pitkään pelkkiin raateihin, ja euroviisujen pisteytys on muuttunut useaan otteeseen. Vuonna 1998 yleisöäänestys otettiin laajasti käyttöön, ja raatia käytettiin vain varalla.

Raadit palasivat vuonna 2009, jolloin finaalin tulos laskettiin puoliksi raatien ja puoliksi yleisön äänistä.
Vuoden 2016 uudistus erotti raatien ja yleisön pisteet toisistaan. Siitä lähtien kumpikin on antanut oman pistesarjansa.
Vuosina 2023-2025 semifinaalit ratkaistiin pelkillä yleisöäänillä. Finaalissa pisteitä antoivat edelleen sekä raadit että yleisö, ja mukaan tuli kilpailun ulkopuolisten maiden verkkoäänestys.
Vuodelle 2026 kiristetyt säännöt palauttivat raadit semifinaaleihin ja kasvattivat raadin viidestä jäsenestä seitsemään. Enimmäisäänimäärä maksutapaa kohden laski 20:stä kymmeneen.
Uudet ohjeet tuomitsevat myös suhteettomat kampanjat, esimerkiksi hallitusten tukemat.
Euroviisujen yleisöäänet vuosittain
Euroviisujen yleisöäänet ovat nostaneet kärkeen eri maan kuin raadit lähes joka vuosi sen jälkeen, kun pistesarjat erotettiin vuonna 2016.
Raatien ja yleisön ykköset finaalissa 2016-2026
| Vuosi | Voittaja | Raatien ykkönen | Yleisön ykkönen |
|---|---|---|---|
| 2016 | Ukraina | Australia | Venäjä |
| 2017 | Portugali | Portugali | Portugali |
| 2018 | Israel | Itävalta | Israel |
| 2019 | Alankomaat | Pohjois-Makedonia | Norja |
| 2021 | Italia | Sveitsi | Italia |
| 2022 | Ukraina | Iso-Britannia | Ukraina |
| 2023 | Ruotsi | Ruotsi | Suomi |
| 2024 | Sveitsi | Sveitsi | Kroatia |
| 2025 | Itävalta | Itävalta | Israel |
| 2026 | Bulgaria | Bulgaria | Bulgaria |
Vuoden 2020 kilpailu peruttiin.
Kymmenessä kilpailussa raatien ja yleisön ykkönen oli sama vain kahdesti, vuosina 2017 ja 2026. Yleisön ykkönen voitti koko kilpailun viisi kertaa, ja yhtä usein voittaja oli raatien ykkönen.
Vuosina 2016 ja 2019 voittaja nousi kärkeen yhteispisteillä, vaikka se ei ollut raatien eikä yleisön ykkönen.
Suomi voitti yleisöäänet vuonna 2023, mutta Ruotsi nousi raatien pisteillä ohi. Kakkossija on Suomen paras tulos voittovuoden 2006 jälkeen, kuten Suomen sijoitukset vuosittain osoittavat.
Vuoden 2026 finaalissa Belgia, Saksa ja Iso-Britannia saivat yleisöltä nolla pistettä.
Miten äänestää euroviisuissa?
Katsojan kannalta se, miten äänestää euroviisuissa, on yksinkertaista, sillä yksi äänestäjä voi antaa enintään kymmenen ääntä. Kaikki maan yleisöäänet muutetaan lopuksi yhdeksi pistesarjaksi.
EBU:n mukaan euroviisujen äänestys kerää ääniä yli 140 maasta. Euroviisujen pisteet syntyvät silti maittain, joten suurikaan äänimäärä yhdessä maassa ei tuo kappaleelle enempää kuin 12 yleisöpistettä.
Kertoimiin vaikuttaa ennen kaikkea yleisön suosio, joten tämä maakohtainen katto kuuluu myös vedonlyönnin perusteisiin.
Tasapelit
Vuodesta 2016 tasapelissä edelle on mennyt kappale, joka sai enemmän yleisöpisteitä. Jos ero ei ratkea, edelle menee kappale, joka sai yleisöpisteitä useammasta maasta.
Sen jälkeen verrataan, kuinka monta kertaa kappale sai 12 pistettä, sitten 10 ja 8 pistettä ja niin edelleen. Viimeisenä keinona edelle menee aiemmin esiintynyt kappale.
Vuoden 2026 finaalissa tasapisteitä oli kolmessa kohdassa. Raatiäänissä Australia ja Tanska saivat kumpikin 165 pistettä, ja Australia oli toinen, koska se sai pisteitä useammasta maasta.
Yleisöäänissä Kreikka ja Italia saivat 147 pistettä, ja Kreikka oli samasta syystä kuudes. Raatien viimeisistä Iso-Britannia ja Itävalta olivat tasoissa, ja raatien järjestyksessä Iso-Britannia oli 24., koska se esiintyi aiemmin.
Vuonna 1969 tasapelisääntöä ei ollut, ja neljä maata jakoi voiton. Seuraavana vuonna Itävalta, Suomi, Ruotsi, Norja ja Portugali jättäytyivät pois kilpailusta.
Vuodesta 2016 jokainen maa on antanut kaksi pistesarjaa, joten sitä vanhemmat voittopisteet näyttävät nykyisiin verrattuna pieniltä.
Euroviisujen esiintymisjärjestys
Euroviisujen esiintymisjärjestys on ollut vuodesta 2013 tuottajien päätös, kun aiemmin järjestys arvottiin. Tavoitteena on sujuvampi televisiolähetys ja se, etteivät samantyyliset kappaleet osu peräkkäin.
Semifinaaleissa maat arvotaan ensin semifinaaliin ja sen alku- tai loppupuoliskolle. Finalistit arpovat puoliskonsa, isäntämaa arpoo tarkan paikkansa erikseen, ja finaalin järjestys päätetään toisen semifinaalin jälkeen.
Bruine de Bruinin vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa myöhemmin esiintyneet saivat korkeampia arvioita sekä euroviisuissa että taitoluistelussa.
Antipovin ja Pokryshevskajan vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan euroviisufinaaleista 2009-2012 löytyi järjestyksen vaikutuksesta vain heikkoa näyttöä.
Ison-Britannian hallinnon analyytikkoblogin mukaan tutkimukset rajautuvat vuosiin ennen 2013, koska sen jälkeen järjestys ei ole ollut satunnainen. Järjestyksen vaikutusta on siksi vaikea erottaa tuottajien valinnoista.
Pisteet ja ennustettavuus
Euroviisujen pisteet tulevat puoliksi raadeilta, ja raatien arvio voi kaataa kertoimien suosikin, vaikka yleisö pitäisi siitä.
Vuonna 2024 kertoimien suosikki Kroatia voitti euroviisujen yleisöäänet mutta ei koko kilpailua.
Vuonna 2025 kertoimien suosikki Ruotsi oli yleisöäänissä vasta kolmas, joten raadit eivät yksin selitä suosikkien kohtaloa finaalissa.
Ylen analyysin mukaan Suomen voitto olisi vuonna 2026 vaatinut raatien kärkisijaa, ja raatien pisteet vaihtelivat paljon maasta toiseen.
Usein kysyttyä
Milloin nykyinen pisteasteikko otettiin käyttöön?
Asteikko 12, 10, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1 otettiin käyttöön vuonna 1975. Yhdeksää ja yhtätoista pistettä ei anneta.
Kuinka paljon yksittäisen raatilaisen mielipiteellä on painoa?
Vuodesta 2018 raadin sijoitukset on laskettu eksponentiaalisella painotuksella, ja tapa on käytössä yhä. Se painottaa kärkisijoja ja vähentää yksittäisen tuomarin alhaisen sijoituksen vaikutusta.
Kuka on saanut eniten yleisöpisteitä?
Ukraina sai vuonna 2022 yleisöltä 439 pistettä 468 mahdollisesta eli 93,8 prosenttia. Osuus on suurin vuonna 2016 käyttöön otetussa järjestelmässä.
Miksi raadit palasivat vuonna 2009?
EBU:n mukaan ammattiraatien paluulla haluttiin osaltaan tasapainottaa yleisöäänestyksen dynamiikkaa.
Onko tasapeli ratkaistu kymmenen pisteen määrällä?
On. Vuonna 1991 Ruotsi ja Ranska päätyivät samaan pistemäärään, ja Ruotsi voitti, koska se sai useammalta maalta kymmenen pistettä.